S-market, Hietalahdenranta 7

Vilkkaan kauppakeskuksen ovella kapeasuinen ulkotuhkis menee silloin tällöin tukkoon. Joko sitä ei ole tyhjennetty ajoissa, tai sitten pari tumppia sattuu muodostamaan tukoksen, joka vain pahenee. Kiireinen tupakoija tumppaa tumppinsa maahan tuhkiksen viereen - niin kuin minä kuvaa ottaessani.

Uudenmaankatu 47

Toimistotaloa muutetaan keskustahotelliksi. Työmiehet ovat valinneet aamukahviensa ulkotuhkikseksi muovisen tasoitepönikän, mikä on kaikin puolin huono ratkaisu. Isosta purkista ei oikein saa selvyyttä, onko se roskis vai tuhkis - ja tuhkiksena muovipurkki ei muutenkaan ole hyvä ratkaisu. Purkki täyttyy kertakäyttökahvikupeista, ja tumpit heitetään lopulta pitkin päivää sen viereen.

Kauppakeskus Itäkeskus

Toisinaan kapeat ja pitkulaiset ulkotuhkikset innostuvat röyhyämään kuin savupiiput konsanaan. Mieleeni tuli muisto Tokiosta muutaman vuoden takaa. Kadulla olleiden tuhkisten vieressä oli useissa paikoissa narulla johonkin roikkumaan laitettu vesipullo, jolla huolehtivainen ohikulkija saattoi sammuttaa tuhkiksen.

Perämiehenkatu 11

Kolmen litran kurpitsasalaattipurkki on kuin mopo viiden litran kurkkupurkin rinnalla, mutta kerrostaloympäristössä sekin on kuitenkin kelpo esine.

Laivurinrinteen koirapuisto

Koirapuiston tuhkis ei tietenkään saa lojua maassa, ja niinpä tämä vanha kurkkupurkki onkin ripustettu puuhun. Huomio kiintyy melkoiseen viritykseen, jossa on sekä rautalankaa että muovinarua. Jotain sympaattista tässä näyssä on.

Ratakatu 9

Kaksifunktionaalisissa roskis-tuhkiksissa on olemassa malli, jossa molemmat säiliöt ovat selvästi erillään. Tässä mallissa melkoisen pieni tuhkis on roskiksen suun edessä, ja niinpä saattaa toisinaan käydä niin, että palava tumppi joutuukin roskien sekaan. Malli ei myöskään ole erityisen kaunis.

Ratakatu 9

Yksi jo selkeästi väistymässä oleva perusmalli on pikkukivillä päällystetty betonilaatikko, jonka päällä on ritilä. Se on sekä melko ruma että ilmeisen epäkäytännöllinen. Tässä tapauksessa se koristaa Alvar Aallon piirtämää ja vuonna 1951 valmistunutta Insinööritaloa Ratakatu 9:ssä.

Ratakatu 25

Kurkkupurkin lisäksi yksi suosittu valmisesineulkotuhkis on lasinen purkki, jossa on kierrekorkki. Tässä tapauksessa kyseessä on Dolmio-kastike. Tuhkis on aika pieni, ja lisäongelma on vaivannäkö. Purkki pitää ruuvata auki tupakoinnin ajaksi, ja jos on esimerkiksi selkävaivoja, se tuntuu turhauttavalta. Lisäksi lasinen purkki saattaa yöelämän tuiskeessa mennä hajalle. Tämä yksilö oli aika harvinainen sikäli, että keskustassa näkee tavallisen asuinkerrostalon etuovella melko harvoin tuhkiksia.

Betania-talo, Punavuori

Muotoilussa ei aina ole kyse pelkästään itse muotoiltavasta esineestä vaan myös kontekstista. Tällainen metallinkiiltoinen siro ulkotuhkis voi sopia luontevasti uuteen lasi- ja metalliarkkitehtuuriin, mutta tässä tapauksessa se jököttää Helsingissä harvinaista pohjoissaksalaistyyppistä uusgotiikkaa edustavan, koristeellisen punatiilitalon eli ns. Betania-talon seinässä. Tuhkikset ovat toki niin pieni investointi, että niiden osalla ei arkkitehtuuriin juurikaan panosteta. Toisin on esimerkiksi ulkovalaisimien, porttien ja aitojen kanssa - niitä suunnitellaan talokohtaisesti sen arkkitehtuuri huomioiden. Minkäköhänlainen olisi sopiva uusgotiikkaa edustava ulkotuhkis?

Vanha kaapelitehdas, Punavuori

Taiteessa on aina arvostettu rajojen rikkomista, ja niinpä erilaiset vaikeasti määriteltävät tai monifunktionaaliset asiat, hybridit ja muut sellaiset ovat nykyään suorastaan trendikkäitä. Tässä tapauksessa kyse on myös silkasta funktionaalisuudesta: samalla vaivalla saa hoidettua kaksi asiaa. Tällaiset roskiksen ja tuhkiksen yhdistelmät ovat voimakkaasti lisääntyneet viime aikoina.

Mestaritalo, Punavuori

Tätä ulkotuhkista koskevat pitkälti samat huomautukset kuin edellisen postauksen tuhkista. Maalamattomana siinä on kuitenkin omaa rosoista viehätystään. Kun ollaan rumia, niin ollaan sitten kunnolla rumia.

Vanha kaapelitehdas, Punavuori

Teollisessa muotoilussa on tavallaan kaksi perusulottuvuutta, jotka ovat usein ristiriidassa toistensa kanssa - vaikka näin ei hyvässä muotoilussa tarvitse olla. Esineen tai laitteen täytyy olla 1) funktionaalinen ja 2) esteettisesti onnistunut. Funktionaalisuus pitää puolestaan sisällään monia ulottuvuuksia - muun muassa helppokäyttöisyyden ja kestävyyden. Esteettisiä ulottuvuuksia on paljon vaikeampi arvioida, ja usein kyse onkin ns. makuasioista, joista ihmiset ovat tunnetusti perustellusti eri mieltä. Tämä kyseinen ulkotuhkakuppi on mielestäni joka suhteessa huonoa muotoilua. Se ei ole erityisen kaunis tai edes huomaamaton, mikä voisi olla myös yksi ulkotuhkiksessa arvostettava piirre. Funktionaalinen se ei ainakaan ole. Liian iso suuaukko houkuttelee ihmisiä väärään hyväntahtoisuuteen. Halutessaan vältää roskaamista, he käyttävät tuhkista roskakorina, ja silloin tupakan tumppaaminen vaikeutuu. Moni tupakoitsija haluaisi kiireisenä vain heittää tumpin tuhkikseen, mutta roskainen tuhkis syttyy helposti palamaan. Minäkin tumppaan tupakan usein katuun tällaisen tuhkiksen edessä. Etuosan lenkin funktio jäi minulle myös arvoitukseksi - koiran siihen ainakin voisi kiinnittää, mutta kuka nyt haluaisi kiinnittää koiransa tuhkakuppiin.

Rautatieaseman raitiovaunupysäkki

Teollisesti muotoillut ulkotuhkakupit ovat yleensä kapeita ja pitkulaisia, ja tumpille varattu reikä on varsin pieni, jottei sinne pääse niin helposti tunkemaan muuta roskaa, joka voisi syttyä palamaan.

Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus

Tupakkalain kiristymisen myötä olemme saaneet keskuuteemme runsaasti uusia kadunkalusteita ja pihakalusteita. Niitä on löydettävissä vastaavasti etu- ja takapihoilla. Niiden muotoilua tarkastellessa ne voidaan jakaa periaatteessa kahteen pääryhmään: 1) teollisesti tuotettuihin, jolloin niissä on myös mukana aimo annos teollista muotoilua ja 2) valmisesineisiin, jolloin käyttäjän mielikuvitus toimii rajoina. Yksi perinteisimmistä löytöesineulkotuhkiksista on klassinen kurkkupurkki. Sitä käytettiin jo paljon ennen nykyaikaista tupakkalainsäädäntöä. Kurkkupurkin ongelma on usein se, että kiireinen ja hermostunut työntekijä heittää tumpin liian huolimattomasti kohti purkkia, ja vaikka siinä onkin iso suu, tumppi jää yllättävän usein osumatta kohteeseensa.